keskiviikon kujeet

 Tänä aamuna H alkoi näyttää ensimmäisiä heräilyn merkkejä klo 6. Annoin H.lle tuti suuhun ja siirryin itse sohvalle nukkumaan ja yllättäen H nukkuikin melkein kahdeksaan. Olen kallistumassa pikkuhiljaa siihen, että kokeilen, josko yöt sujuisivat paremmin jos nukun viereisessä huoneessa ja H nukkuu itkuhälyttimen kanssa. 🤔

Aamulla maisteltiin puuroa persikkasoseen kera ja Hilma oli oikein mielissään persikan mausta puuron joukossa. Aamupäivä kului leikkien ja siivoillen. H seurasi tarkkavaisesti kun aloin hälle valmistaa päärynäsosetta. 

Aamupäiväunet alkoivat pöpöllä 9:20 ja kestivätkin 11 saakka. Hilma söi lounaaksi bataattia, naudanjauhelihaa maustettuna pienellä määrällä valkosipulijauhetta, kurkkua ja jälkiruuaksi mansikkaa. Ruoka maistui jälleen H:lle hyvin. 

Bibs tutit saapuivat tänään postissa ja voi kuinka kauniin värisiä ne olivatkaan! Testattiin tutteja, mutta H, ei ainakaan heti niitä hyväksynyt. Hereillä ollessa bibs tutti kyllä oli mieluisa, mutta unille neiti kaipasi vielä vanhoja tuttuja tuttejaan.

Iltapäivällä tein parsakaalisoseen pakkaseen. Ihanaa, kun vauvan ruokakin voi loistaa sateenkaaren väreissä ja näyttää sekä tuoksua houkuttelevalta. 😋

Puhuin aiemmin meidän pyykkiongelmasta, kun Hilman vaatteista ei ruokatahrat meinanneet lähteä millään. Nyt olen surutta laittanut myös 40 asteessa pestävät pyykit 60 astetta pesuun ja tahrat ovat lähteneet eikä vaatteille ole käynyt onneksi mitenkään. Ostin myös varmuudeksi eilen, tahranpoistoa helpottamaan, sappisaippuaa. Sappisaippua on itselleni uusi tuttavuus, mutta olen ymmärtänyt kokemuksista, että se on hyvinkin tehokasta. 

Illalla H:n kanssa käytiin suihkussa ja murunen meni iltamaidon jälkeen hyvillä mielin nukkumaan. J laski tänään H:n sängyn pohjan korkeutta, koska huomasin, että H kurkkii laidan yli jo mainiosti. 😂

Kerron teille vielä hieman alkutaipaleestamme Hilman kanssa ja kerron, kuinka Hilman synnytys sujui. Jos synnytys tarinat eivät ole mieleisiä ja aiheuttavat kammoksuntaa, niin suosittelen ohittamaan seuraavan tekstin. 

H:n laskettuaika oli 18.4.2020. vatsani oli jo hyvin kookas loppuraskaudesta ja tehtiin kotona  monenlaisia asioita, jotka voisivat synnytyksen käynnistää. Hilma kuitenkin oli vahvasti päättänyt masussa pysyä. Yliaikaiskontorollissa tehtiin päätös käynnistämisestä. Siirryin sairaalaan 28.4.2020 aamulla. J:n kanssa hyvästeltiin aamulla, kun hän lähti töihin. Äitini vei minut sairaalaan.  

Sairaalassa sain synnytyksen käynnistäviä lääkkeitä suun kautta tablettina. Olo oli ihan ok. Supisteluja esiintyi vain hieman. Olin perhehuoneessa itsekseni koronan takia. Katselin erilaisia sarjoja ja herkuttelin sairaalakassin eväillä. Nukuin ja lepäilin huoneessa. Välillä meidät laitettiin käyrille ja katsottiin miten supistukset etenee ja millainen vointi H:lla masussa on. 

Illalla supistukset alkoivat tihenemään ja sain huoneeseen lämpöpakkauksen ja kipulääkettä lihakseen. Siirryin aamuyöllä synnytysaltaaseen ja siellä lilluttelin tovin. Harmikseni vesi vain oli mielestäni liian viileää, koska olen mahdoton vilukissa.  29.4 n klo 5 aamulla siirryin synnytyssaliin hengittelemään ilokaasua. Jesse sai tässä vaiheessa tulla seurakseni sairaalaan. Aamulla lääkäri kävi laittamassa minulle Ballongin edistämään synnytystä.

Iltapäivällä kätilö otti Ballongin pois ja puhkaistiin kalvot. Lapsivedet menivät silloin. Supistukset alkoivat lisääntyä ja minulle laitettiin epiduraalipuudute selkään. Epiduraalin jälkeen olo oli autuas ja kivuton ja sain hetken nukkuakkin. Epiduraalipuudute vähensi supituksia, joten minulle laitettiin tippumaan oksitosiini hormooni. 

Yllättävän nopeasti käsillä olikin ponnistus vaihe. Hilman pää oli kääntyneenä vasemmalle, joten synnytys pitkittyi melko paljon. Ponnistusvaihe kesti kaikkiaan tunnin. Minulle tehtiin episiotomia ja lisäksi sain vielä kohdunkaulapuudutteen. H syntyi imukuppi avusteisesti. Hieman ennen Hilman syntymää, oli hyvin lähellä ettemme joutuneet hätäsektioon. J oli tukenani koko synnytyksen ajan ja hoiti hommansa äärettömän mallikkaasti. Paikalla oli koko ajan kätilö, koska olimme sillä hetkellä osaston ainoat synnyttäjät.

H:n synnyttyä ensimmäinen kysymykseni oli että onko tytöllä tukkaa. Melko pian sain Hilman rinnalleni ja tunne oli uskomaton. Sylissäni oli pieni vastasyntynyt käärö, jonka tavallaan tunsin, mutta yhtäaikaa hän oli minulle täysin vieras. Kivut hävisivät heti kun H oli syntynyt. Tuntui uskomattomalta, että kaiken odotuksen ja kivun jälkeen hän viimein oli siinä.

Synnytys on jokaisella ainut kertainen kokemus. Itse koin synnytyksen hyvin raskaana. Olen äärettömän kiitollinen J:lle ja sairaalan kätilöille ja lääkäreille kaikesta mitä he tekivät, avukseni ja tuekseni, että sain synnyttää maailman ihanimman tytön. Tärkeimpänä koin synnytyshetkellä sen, etten jäänyt missään vaiheessa yksin. 

Jouduimme H:n kanssa jättämään melko heti synnytyksen jälkeen J:lle hyvästit ja siirtymään perhehuoneeseen kahdestaan. Hilman syntymän aikaan sairaalassa oli rajotteet ja vierailut eivät olleet sallittuja, myöskään isä ei saanut perhehuoneessa olla.

Ennen Hilman syntymää kyselin sukulaisiltani ja äidiltäni millaista synnyttäminen oikeastaan on. No näin jälkeenpäin ymmärrän, että synnytystä ja siihen liittyviä tunteita on mahdotonta kuvailla.

Niin Hilma tyttönen syntyi suureen maailmaan vappuna klo 1:10, ja teki minusta maailman onnekkaimman ihmisen, äidin! 💕

Kiitos kun tuli jälleen lukemaan blogiani ja meidän keskiviikko päivän touhuja. Toivottavasti sinulla on ollut ihana päivä. Hyvää yötä ja kauniita unia💕